Keskuskauppakamari: Peruskouluihin tarvitaan kansalliset kokeet – ”Kyse on oppilaiden oikeusturvasta"

”On käsittämätöntä, että opettajien antamat arvosanat eivät ole laskeneet lainkaan, vaikka nuorten osaamistaso on ollut laskussa jo pitkään”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää, että perusopetuksessa kokeiltaisiin koko ikäluokalle yhteisiä kansallisia kokeita ja Suomeen perustettaisiin opettajarekisteri. Mietinnössä on kahdeksan lausumaehdotusta hallitukselle. Eduskunnan täysistunto käsittelee mietintöä torstaina 5.11.

Keskuskauppakamarin mukaan kokeilu on tarpeen, koska arvosanat ja osaaminen ovat erkaantuneet toisistaan. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointien mukaan matematiikassa arvosanan kahdeksan on voinut saada lähes samalla osaamisella, jolla aiemmin sai arvosanan kuusi. Samaan aikaan Pisa-tutkimuksen mukaan jo joka neljäs suomalaisnuori jää matematiikassa heikolle osaamistasolle.

Keskuskauppakamari on huolissaan siitä, että yhä useammalla nuorella ei ole riittäviä valmiuksia työelämään. Pulkkisen mukaan ongelmiin on ollut vaikea puuttua, koska ei tiedetä tarkasti, miksi oppimistulokset ovat laskeneet.

”Kansallisten kokeiden arvostelijat ovat huolissaan perusopetuksen tehtävän kaventumisesta. Mutta kuinka paljon perusopetuksen kykyä tukea kriittistä ja aktiivista kansalaisuutta kaventaa se, että merkittävä osa perusopetuksen päättävistä nuorista ei osa kunnolla lukea tai laskea?”, Pulkkinen kysyy.

Kokeita on arvosteltu myös kalliiksi. Pulkkisen mukaan hinta on murunen perusopetuksen kokonaiskustannuksista: jos kokeet toteutettaisiin Tanskan mallilla, kustannus oppilasta kohden olisi noin 6 euroa.

”Hinta on naurettavan pieni suhteessa siihen, että oppilaiden oikeusturva saataisiin toteutumaan", Pulkkinen sanoo.

Kiista ratkaistaan kokeilemalla

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja osa tutkijoista vastustaa kansallisia kokeita. Heidän mukaansa kokeet voisivat kaventaa opetusta ja lisätä oppilaiden kuormitusta.

Pulkkisen mukaan tutkimusnäyttöä on tulkittu eri tavoin. Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren tänä vuonna julkaiseman katsauksen mukaan kansalliset kokeet ovat useissa tutkimuksissa parantaneet oppimistuloksia ja hyöty on usein ollut suurin heikommassa asemassa olevilla oppilailla. Katsauksen mukaan on vain vähän uskottavaa näyttöä siitä, että kokeet heikentäisivät hyvinvointia enemmän kuin tilapäisen koestressin verran.

”Juuri siksi kokeilu on oikea ratkaisu: kokeillaan, mitataan ja päätetään tiedon perusteella. Muissa Pohjoismaissa tätä tietoa on kerätty jo pitkään. Kyse on nuorten oikeusturvasta, sillä päättötodistuksen numero ratkaisee, mihin lukioon tai ammatilliseen koulutukseen nuori pääsee. Eduskunnalla on nyt tilaisuus alkaa korjata tämä”, sanoo Pulkkinen.