Keskuskauppakamarin katsaus: Suurissa pörssiyhtiöissä yli puolet toimitusjohtajan palkkiosta voi riippua yhtiön menestyksestä

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien tehtävästään vuonna 2025 saama kokonaispalkkio vaihteli 111 000 eurosta 13,9 miljoonaan euroon. Kokonaispalkkioiden keskiarvo oli 997 000 euroa ja mediaani 556 000 euroa. Kokonaispalkkio sisältää kiinteän vuosipalkan, luontaisedut, maksetut lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkiot sekä mahdollisen lisäeläkemaksun. Mahdolliset poikkeukselliset palkitsemisen erät, kuten uuden toimitusjohtajan allekirjoituspalkkio tai eroavan toimitusjohtajan erokorvaus, on jätetty vertailusta pois.

Toimitusjohtajien kiinteä vuosipalkka vaihteli 111 000 eurosta 1,8 miljoonaan euroon. Kiinteän vuosipalkan keskiarvo oli 507 000 euroa ja mediaani 440 000 euroa. Markkina-arvoltaan suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan kiinteä palkka oli keskimäärin 36 prosenttia kokonaispalkkiosta. Näissä pörssiyhtiöissä muuttuvan palkitsemisen, kuten tulos- ja osakepalkkioiden, osuus palkitsemisesta oli keskimäärin 57 prosenttia. Keskisuurissa pörssiyhtiöissä muuttuvan palkitsemisen osuus oli keskimäärin 26 prosenttia ja pienissä 16 prosenttia.

Keskuskauppakamarin yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuden johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan muuttuvan palkitsemisen osuus pörssiyhtiöiden johdon palkitsemisessa on viime vuosina kasvanut.

”Teimme vastaavan selvityksen edellisen kerran vuoden 2018 palkitsemisesta. Inflaatiokehityksen huomioon ottava reaalinen kiinteä keskipalkka on itse asiassa laskenut vuodesta 2018, vaikka toimitusjohtajien nimellinen kiinteä keskipalkka onkin kasvanut tuosta selvityksestä”, Kajala sanoo.

Kajala muistuttaa, ettei tulospalkkio ole automaattinen. Noin joka neljännessä pörssiyhtiössä lyhyen aikavälin tulospalkkiota ei maksettu lainkaan, koska toimitusjohtajalle asetetut tavoitteet eivät täyttyneet. Suuressa osassa yhtiöitä tavoitteet saavutettiin vain osittain, jolloin kannustinpalkkiosta maksettiin vain tavoitteiden toteumaa vastaava osuus.

Kajalan mukaan muuttuva palkitseminen on reilu malli, koska sen avulla voidaan yhdenmukaistaa johdon ja osakkeenomistajien etuja, tukea yhtiön strategian toteuttamista sekä edistää yhtiön kasvua.

”Tarvitsemme Suomeen lisää kasvua. Muuttuva palkitseminen on keino kannustaa toimitusjohtajaa tavoittelemaan kasvua, kun palkitsemisen suoritusmittarit ja tavoitetaso asetetaan riittävän kunnianhimoisiksi. Kasvava ja menestyvä yritys palkkaa lisää ihmisiä, investoi ja maksaa enemmän veroja”, Kajala sanoo.

Yhden vuoden luku on vain tilannekuva

Verotiedot kertovat yhden vuoden tulot. Pitkän aikavälin osakesidonnaiset kannustimet maksetaan usein vasta 2–3 vuoden ansaintajakson jälkeen. Sen jälkeenkin palkkio-osakkeisiin voi liittyä luovutusrajoituksia. Silloin, kun yhtiön osakkeen arvonkehitys on ollut suotuisaa, palkkio-osakkeiden arvo voi nostaa yksittäisen vuoden summan poikkeuksellisen suureksi.

”Verotietopäivänä huomio kiinnittyy helposti yksittäisten henkilöiden kokonaisansioihin. Kannattaa kuitenkin kysyä, mistä summa syntyy. Suurissa yhtiöissä johtajan palkitseminen on sidottu pitkälti yhtiön menestykseen, ja maksuun tuleva määrä vaihtelee merkittävästi eri vuosina. Kun yhtiö onnistuu, palkkio kasvaa, ja kun ei onnistu, se jää saamatta”, Kajala sanoo.

Hallituspalkkioiden kirjo kertoo yritysten erilaisuudesta

Hallituksen jäsenen vuosipalkkio vaihteli selvityksessä 9 000 eurosta 185 000 euroon. Suurissa pörssiyhtiöissä jäsenen palkkio oli keskimäärin 74 600 euroa, keskisuurissa 35 900 euroa ja pienissä 26 700 euroa.

”Hallitustyössä vastuu kasvaa yrityksen koon mukana. Suuren kansainvälisen yrityksen hallituksessa istuu ihmisiä, jotka vastaavat tuhansista työpaikoista ja miljardiluokan liiketoiminnasta. Palkkiot heijastavat tätä”, Kajala sanoo.

Lähes puolessa pörssiyhtiöistä hallituksen palkkio maksetaan osin yhtiön osakkeina. Se sitoo hallituksen jäsenten edun osakkeenomistajien etuun.

Palkitseminen pörssiyhtiöissä -katsaukseen on kerätty tiedot 132 pörssiyhtiön toimitusjohtajien ja hallituksen palkitsemisesta. Tiedot perustuvat yhtiöiden julkistamiin palkitsemisraportteihin tilikaudelta 2025. Katsauksen tarkoituksena on tarjota yleiskuva siitä, miten toimielinten palkitseminen suomalaisissa pörssiyhtiöissä toteutuu.