Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Suomalainen varhaisvihannessato on parhaimmillaan, mutta kotimaista jäävuorisalaattia, kiinankaalia ja nippuporkkanaa uhkaa jäädä korjaamatta peltoon. Syy: kaupan hyllyssä on yhä vastaavia tuontituotteita. MTK vaatii kauppaa nostamaan kotimaisen sesonkituotteen esille nyt.

EU:n ennallistamisasetus on Suomen kannalta taloudelliselta mittaluokaltaan yksi jäsenyyshistorian suurimmista päätöksistä. Siksi myös sen toimeenpanossa on löydettävä ratkaisut, jotka huomioivat käytännön realiteetit, kustannukset ja vaikutukset maanomistajille ja koko Suomen taloudelle. MTK:n mukaan eduskunta on tunnistanut oikein omaisuudensuojan keskeisen merkityksen osana valmistelua.

Suomessa kevätkylvöistä on tehty arviolta 90–95 prosenttia. Kuiva kevät ja edelleen korkeat lannoitehinnat ovat lisänneet jaetun lannoituksen käyttöä: lisälannoitukset ajoitetaan entistä tarkemmin sään, kasvuston ja satopotentiaalin mukaan. Lähiviikkojen sateet ratkaisevat sadon ja lisälannoituksen ajoituksen, kun osassa maata pellot ovat yhä kuivia.

Puukauppa on käynyt alkuvuonna selvästi edellisvuosia hitaammin. Markkinatilanteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti metsäteollisuuden varovaisuus, maailmantalouden epävarmuus sekä kuitupuun hinnan voimakas lasku, arvioi tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

Kotimaisen varhaisperunan satokausi on alkanut haastavan kevään jälkeen. Viileät jaksot ja vaihtelevat sääolot ovat koetelleet viljelijöitä, mutta näkymät ovat parantuneet kesäkuun alussa. Sadosta odotetaan keskinkertaista. Kotimaisen varhaisperunan suurin valtti on tuoreus: parhaimmillaan peruna päätyy pellolta kattilaan saman päivän aikana. Kotimaisen varhaisperunan saapuminen kauppoihin ja kesäpöytiin on yksi suomalaisen ruokakesän odotetuimmista hetkistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös vahvisti viime vuonna Pohjois-Karjalaan myönnetyt poikkeusluvat lainvoimaisiksi. Päätös luo merkittävän oikeudellisen pohjan karhukannan hallintaa koskevan sääntelyn jatkovalmistelulle. MTK:n mukaan karhunmetsästyksen toimintamalleja on kuitenkin tarpeen päivittää, jotta kannanhoidollisen metsästyksen vaikuttavuus voidaan turvata.

Perinneympäristöt ja luonnonlaitumet ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Lauantaina 13.6.2026 järjestettävä valtakunnallinen luonnonlaidunpäivä nostaa esiin nautojen, lampaiden ja muun laiduntavan karjan ratkaisevan tärkeän merkityksen näiden ympäristöjen säilyttämisessä. Päivän aikana kymmenet maatilat eri puolilla Suomea avaavat porttinsa yleisölle.

Tasavallan presidentti vahvisti poronhoitolain muutoslain 28. toukokuuta. Uudistettu laki ottaa selkeästi kantaa maaston kulumiseen ja sopivien poromäärien ylläpitoon. Muutokset terävöittävät lainsäädäntöä ja tehostavat osaltaan sen noudattamista lisäten samalla elinkeinojen toimintaedellytyksiä, MTK kommentoi.

Maatalouden päästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasulaskennassa perustuu edelleen osittain puutteelliseen tietoon. MTK pitää tilannetta viljelijöiden kannalta ongelmallisena, sillä tarkempaa ja ajantasaisempaa mittausdataa olisi ollut käytettävissä jo vuosia. Kun tietoa ei hyödynnetä, peltoviljelyn päästöt näyttävät todellisuutta suuremmilta ja epävarmemmilta kuin ne ovatkaan.

Suomessa tuotetaan yli kaksi miljardia litraa maitoa vuodessa. Maailman maitopäivänä 1.6. MTK muistuttaa, että suomalainen maitoketju on tärkeä osa kotimaista ruoantuotantoa, kriisinkestävyyttä ja alueiden elinvoimaa.

Euroopan komissio julkisti tiistaina lannoitteita koskevan toimintasuunnitelmansa. Komissio esittää suunnitelmassaan ratkaisuja lannoitesektorin Iranin sodasta johtuvan kriisitilanteen helpottamiseksi. MTK pitää komission avausta tärkeänä, mutta korostaa, että esitettyjen toimien on oltava mittaluokaltaan riittäviä vastaamaan tilanteen vakavuuteen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry on saanut Juuret tiedossa -hankekokonaisuudesta merkittävän rahoituksen Ilmastoviisas metsänomistaja: tieto, toiminta ja omistajuus (ILMO) -hankkeelle. Juuret tiedossa -kokonaisuuden tavoitteena on edistää ilmastokestäviä metsänhoidon käytäntöjä, vahvistaa talousmetsien kasvukykyä ja kasvattaa hiilinieluja nyt ja pitkällä aikavälillä.

Raskailla maatalousdrooneilla voidaan saada suomalaisille maatiloille lisää tehokkuutta, tarkkuutta ja säästöjä viljelyyn sekä vahvistaa satovarmuutta muuttuvissa oloissa. Suomen on tärkeää pysyä mukana nopeasti etenevässä maatalousteknologian kehityksessä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa ei saa hidastaa pitkillä lupaprosesseilla.

Maatalous on murroksessa. Yhteen tuotantosuuntaan nojaava tila on yhä useammin haavoittuva taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti. Tulevaisuuden menestys syntyy monipuolistamisesta, monialaisuudesta sekä yhteistyöstä ja jatkuvasta uudistumisesta.

MTK kritisoi uutta yhdyskuntakehittämislain lakiluonnosta, joka jättää maanomistajan omaisuudensuojan liian heikoksi. MTK:n mukaan esitys ylläpitää nykytilaa, jossa pakkolunastusta voidaan käyttää liian kevyin perustein ja maanomistajan asema jää turvattomaksi. Lainsäädäntöä on muutettava.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) puheenjohtaja Tero Hemmilä vaatii koko ruokaketjussa nopeita toimia Iranin sodan aiheuttaman kustannuskriisin hillitsemiseksi maataloudessa. Hallituksen kehysriihi ei tarjonnut ratkaisuja tilanteeseen, joka heijastuu jo suoraan kotimaiseen ruoantuotantoon. Sen takia markkinoiden on reagoitava.

Kevät tuo tullessaan valon, sulavat pellot ja monille myös tutun tuoksun. Lannan haju jakaa mielipiteitä, mutta yleensä se viipyy ilmassa vain hetken. Sitä vastoin vaikutukset ulottuvat pitkälle kasvukauteen ja koko ruoantuotantoon. Peltojen lannoitus onkin yksi kevään olennaisimmista – ja myös positiivisimmista – maatalouden merkeistä.

Hallituksen kehysriihi ei löytänyt vastauksia maatalouden akuuttiin kustannuskriisiin. Energiaveron palautukseen kahdeksi vuodeksi tehty 10 miljoonan euron korotus ei korjaa tilannetta, jossa satojen miljoonien eurojen kustannusnousut lannoitteisiin ja polttoaineisiin kasaantuvat nopeasti maatiloille. On pettymys, ettei hallitus vastannut MTK:n esitykseen 100 miljoonan euron kriisituesta.

Metsänhoitoyhdistys-ketjussa kehitetään palveluja niin, että ne vastaavat entistä paremmin tämän päivän metsänomistajien tarpeisiin. Uudistusten ytimessä ovat metsänomistajan tavoitteet. Metsänhoitoyhdistyksissä halutaan varmistaa, että jokainen metsänomistaja saa aiempaa paremmin tietoa erilaisista vaihtoehdoista, niiden vaikutuksista ja siitä, mikä ratkaisu sopii juuri omaan tilanteeseen.