Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala on valittu Vuoden Kympiksi. MTK:n metsäjohtokunnan myöntämä tunnustus annetaan ansiokkaasta metsänomistajien etujen ajamisesta sekä metsänhoitoyhdistyksen jäsenten ja muiden metsänomistajien palvelemisesta. Tänä vuonna Vuoden Kympiksi tehtiin kaikkiaan 43 ehdotusta.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaatii hallitukselta toimia metsänomistajien omaisuudensuojan vahvistamiseksi vielä ennen vaaleja. Erityisesti siirtolinjojen korvaukset ja kansallinen ennallistamissuunnitelma vaativat ratkaisuja, jotta vihreän siirtymän ja luonnonsuojelun kustannukset eivät jää maanomistajien maksettaviksi.

Suomella on kaikki edellytykset lisätä puurakentamista etenkin julkisissa rakennuksissa ja kerrostaloissa. MTK:n ja Sahateollisuuden mukaan kasvu vahvistaisi kotimaista arvonlisää ja rakennuskannan hiilivarastoa. Ensi vaalikaudella puurakentamista tulee vauhdittaa tekemällä rakentamisesta ilmastoystävällisempää asetusten kautta sekä asettamalla julkiseen rakentamiseen 35 % tavoite puun käytölle.

Suomalaiset luomutuottajat ovat vahvasti sitoutuneita: lähes yhdeksällä kymmenestä koko tila on luomussa, ja vain harva harkitsee luomutuotannosta luopumista. Luomubarometri 2026 osoittaa kuitenkin, että lähes kolmannes tuottajista myy ainakin osan luomutuotteistaan tavanomaisina, koska kysyntää ei ole tarpeeksi tai luomun lisäarvo ei välity hintaan. Kasvun jarruina ovat heikko kannattavuus, kasvava byrokratia ja vaikeudet saada tuotteet luomumarkkinoille.

Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet voimakkaasti ja nopeasti. MTK vaatii elintarvikeketjun yrityksiä avaamaan sopimusneuvottelut, kun viljelijät tai muut heikommassa neuvotteluasemassa olevat tavarantoimittajat sitä pyytävät. Kesäkuussa voimaan tulleen elintarvikemarkkinalain 3 a pykälän neuvottelumekanismin on MTK:n mukaan toimittava käytännössä ja johdettava aitoihin neuvotteluihin.

Mihin suuntaan Suomen metsäpolitiikkaa viedään seuraavalla vaalikaudella? MTK ja Suomen Metsäyhdistys kokoavat kahdeksan puolueen edustajat Suureen poliittiseen metsäkeskusteluun Metsäpäivillä perjantaina 23. lokakuuta kello 9:00 alkaen. Keskustelu on seurattavissa suorana MTK:n YouTube-kanavalla.

Kotimaisten kurpitsojen sesonki on parhaimmillaan juuri ennen halloweenia ja pyhäinpäivää, joita vietetään tänä vuonna samana päivänä lauantaina 31.10. Suomessa kurpitsaa viljellään noin 40 hehtaarilla, ja viljelyala on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Syksyn värikäs sesonkiherkku tunnetaan halloween-koristeena ja pikkelssinä, mutta se taipuu myös keittoihin, pastoihin ja leivonnaisiin.

MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous järjestetään keskiviikkona 28.10.2026 Espoon Hanasaaressa kello 9.00 alkaen . Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan kokousta.

Miten suomalaisen lihantuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? Miten markkinoiden toiminta ja kotimaisen lihan markkinointi vaikuttavat tuottajan saamaan hintaan? Entä millaisia vaikutuksia EU:n tulevilla päätöksillä on suomalaisen kotieläintuotannon tulevaisuuteen?

Eurooppalaiset viljelijäjärjestöt hyväksyivät Tukholmassa torstaina julistuksen, jonka mukaan maatalous ja ruoantuotanto ovat Euroopalle strategisia aloja sekä olennainen osa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä. Julistus vaatii EU:n johtajia turvaamaan yhteiselle maatalouspolitiikalle riittävän ja ennakoitavan rahoituksen.

MTK:n keskusliitto ja MTK-Uusimaa kutsuvat toimittajat seuraamaan Peltokasviseminaaria ja haastattelemaan EU-päättäjiä, viljelijöitä ja viljamarkkinoiden asiantuntijoita. Seminaarissa kuulet samana päivänä, mitä EU:n maatalouspolitiikassa tapahtuu, miltä viljamarkkinat näyttävät ja millaisia päätöksiä viljelijät joutuvat niiden pohjalta tekemään pelloilla.

Mihin suuntaan Suomen metsäpolitiikkaa viedään seuraavalla vaalikaudella? MTK ja Suomen Metsäyhdistys kokoavat kahdeksan puolueen edustajat Suureen poliittiseen metsäkeskusteluun Metsäpäivillä perjantaina 23. lokakuuta. Keskustelussa haetaan puolueilta vastauksia metsien käyttöä ja tulevaisuutta koskeviin suuriin kysymyksiin.

Maatalouspolitiikan rahoitus ei ole vain sektoripolitiikkaa, vaan turvallisuuspolitiikkaa. MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esittää, että politiikan ja ruokaketjun onnistumista arvioidaan jatkossa taloudellisten mittareiden rinnalla myös maatalousyrittäjän hyvinvointi-indeksillä.

Kun muuttolinnut lähtevät liikkeelle, lintuinfluenssan riski kasvaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja Euroopan komissio ovat käynnistäneet uudelleen #NoBirdFlu-kampanjan, joka muistuttaa, että tärkein suoja tautia vastaan ovat arkiset bioturvallisuustoimet.

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin arvostelee Suomen Yrittäjien julkisen talouden sopeutusohjelmaa, joka kohdistaa leikkauksia maatalouteen. Suomen Yrittäjät esittää muun muassa maatalouden energiaveron palautusten karsimista, kansallisten maataloustukien asteittaista vähentämistä sekä YEL- ja MYEL-eläkejärjestelmien yhdistämistä.

Kasvukausi 2026 oli pelloilla kohtuullinen, mutta se ei näkynyt tilojen kassassa. Yli puolet (54,7 %) MTK:n ja SLC:n syyskuun kasvukausikyselyyn vastanneista viljelijöistä arvioi tilansa taloudellisen tilanteen heikentyneen edellisvuodesta. Joka kolmas harkitsee tilanpidon lopettamista seuraavan viiden vuoden aikana.

MTK on kuuden muun metsä- ja ruokasektorin järjestön kanssa lähettänyt pääministerille ja hallitukselle vetoomuksen, joka koskee EU:n ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Järjestöjen mukaan luonnon tilaa on vahvistettava niin, ettei ruoantuotannon, puun saatavuuden, investointien ja työpaikkojen edellytyksiä vaaranneta.

Metsänomistajien kiinnostus luonnonarvojen tuottamiseen on kasvanut nopeasti, ja potentiaalisia kohteita löytyy jo eri puolilta Suomea. MTK:n mukaan luonnonarvomarkkinoiden suurin haaste ei enää ole tarjonnan puute, vaan se, miten kysyntä saadaan liikkeelle ja markkinaan syntyy riittävästi ostajia.

Julkisissa keittiöissä tarjotaan vuosittain lähes 380 miljoonaa ateriaa, ja julkisiin elintarvikehankintoihin käytetään noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottajajärjestöt MTK ja SLC muistuttavat, että kunta- ja aluepäättäjät voivat vaikuttaa siihen, mitä suomalaiset syövät ja millaisin periaattein ruoka hankitaan.

Seuraavan hallituksen tärkein luontoteko ei ole uusien ohjelmien, strategioiden tai hallintomallien rakentaminen, vaan konkreettisten tulosten aikaansaaminen luonnossa. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen edellyttää politiikkaa, joka perustuu yhteistyöhön, vapaaehtoisuuteen ja kannustavuuteen. Valtaosa Suomen luonnosta sijaitsee yksityisten maanomistajien mailla, joten luonnon tilaa ei voida parantaa ilman maanomistajia, eikä heidän kustannuksellaan.