Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan komissio hyväksyi tänään oikeudenmukaista työvoiman liikkuvuutta koskevan paketin. Uusilla säännöillä varmistetaan selkeät sosiaaliset oikeudet työntekijöille riippumatta siitä, missäpäin unionia he asuvat ja työskentelevät.

Euroopan komissio hyväksyi tänään ehdotuksen uudeksi asetukseksi, jolla nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan EU:n julkisten hankintojen kehystä. Tavoitteena on tukea tehokkaita investointeja julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin. Ehdotus edesauttaa julkisten hankintojen sisämarkkinoita, joiden osuus EU:n BKT:stä on noin 15 prosenttia. Julkiset hankinnat ovat olennainen osa sekä Euroopan taloutta että sen kansalaisten arkea. Ehdotuksen arvioidaan vähentävän hallinnollista taakkaa vuosittain 650 miljoonan euron verran: julkisille ostajille hallinnollisia säästöjä kertyy 80 miljoonaa euroa ja talouden toimijoille 570 miljoonaa euroa. Ehdotettu julkisia hankintoja koskeva säädös on suoraan sovellettava asetus. Siihen yhdistetään kolme voimassa olevaa julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä sekä julkisia hankintoja koskevat säännökset, jotka ovat tällä hetkellä hajallaan alakohtaisessa lainsäädännössä. Hankinnoille luodaan yhteinen digitaalinen markkinapaikka, johon integroidaan jäs

Komissio on ehdottanut tänään uutta eurooppalaista innovaatiosäädöstä, joka auttaa kehittämään, rahoittamaan ja kasvattamaan Euroopan innovatiivisimpia ideoita. Innovointia säädellään eri tavoin eri EU-maissa, ja ideoille on usein vaikea saada rahoitusta. Euroopassa syntyy erinomaisia innovaatioita, mutta liian usein ne lähtevät muualle kasvamaan ja menestymään. Innovaatiosäädös vastaa kahteen keskeiseen haasteeseen, jotka jarruttavat innovointia Euroopassa. Ensinnäkin innovatiivisten ideoiden, patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien arvostaminen on usein hankalaa, ja tämä vaikeuttaa investointien houkuttelemista. Eurooppalaisella innovaatiosäädöksellä edistetään EU:n yhteistä kehystä immateriaalioikeuksien arvostamiselle. Sillä luodaan myös digitaalinen markkinapaikka immateriaalioikeuksien ostajille ja myyjille. Toiseksi säädöksellä luodaan yhteinen menettely tutkimus- ja kehityshankinnoille. Tämä lisää oikeusvarmuutta ja vauhdittaa uusien teknologioiden pääsyä markkinoille. Sen

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää unionin tilaa käsittelevän puheensa keskiviikkona 16. syyskuuta 2026 Euroopan parlamentissa. Puhe alkaa noin klo 10 Suomen aikaa. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee unionin tilaa koskevassa puheessaan (State of the Union) tulevan vuoden tärkeimmät painopisteet, luo katsauksen kuluneen vuoden saavutuksiin sekä esittelee tulevia aloitteita. Puhetta seuraa keskustelu Euroopan parlamentin jäsenten kanssa. Tervetuloa seuraamaan unionin tila -puhetta suorana yhdessä nuorisojärjestöjen edustajien ja nuorten kanssa Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) keskiviikkona 16.9. klo 9.15–13. Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla, jonka jälkeen puhe seurataan suorana lähetyksenä. Heti puheen jälkeen käydään keskustelu sen sisällöstä ja vaikutuksista asiantuntijavieraiden kanssa. Keskusteluun osallistuvat: Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Elina Laurinen Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedottaja Hannariikka Niemin

Idag är en viktig dag för faciliteten för återhämtning och resiliens, som är en del av NextGenerationEU. ​ EU-länderna måste före utgången av augusti i år slutföra alla reformer och investeringar som tillkännages i deras nationella återhämtnings- och resiliensplaner. Instrumentet har gett stöd i aldrig tidigare skådad omfattning till EU-länderna med anledning av alla de utmaningar som följt på covid-19-pandemin och Rysslands fullskaliga invasion av Ukraina. ”NextGenerationEU” har bidragit till att skydda våra medborgare och ekonomier i en tid av djup osäkerhet”, säger EU-kommissionens ordförande Ursula von der Leyen. ”Instrumentet har snabbat upp den rena och digitala omställningen och minskat Europas beroende av importerad energi. Reformerna och den stärkta resiliensen kommer också att vara till hjälp för Europas kommande generationer.” NextGenerationEU har stött den ekonomiska återhämtningen vid en kritisk tidpunkt och bidragit till uppsnabbade strategiska investeringar i förnybar en

Tänään on tärkeä päivä Euroopan elpymissuunnitelma NextGenerationEU:hun kuuluvan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kannalta.​ Jäsenmaiden on saatettava kaikki kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan ilmoitetut uudistukset ja investoinnit päätökseen elokuun loppuun mennessä. Välineellä on tuettu jäsenmaita ennennäkemättömällä tavalla kahdessa suuressa kriisissä eli covid-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen aiheuttamissa haasteissa. "NextGenerationEU-väline auttoi suojelemaan kansalaisiamme ja talouksiamme syvän epävarmuuden aikana", totesi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. "Se vauhditti puhdasta ja digitaalista siirtymää sekä vähensi Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta. Uudistukset ja vahvempi kriisinkestävyys auttavat myös Euroopan tulevia sukupolvia." NextGenerationEU-välineestä tuettiin talouden elpymistä kriittisenä aikana ja nopeutettiin strategisia investointeja uusiutuvaan energiaan, energiateh

Euroopan komissio on ilmoittanut UPM-Kymmenelle (UPM) ja Sappi Limitedille (Sappi) katsovansa alustavasti, että niiden ehdottama yhteisyritys saattaisi rajoittaa kilpailua erityyppisten painopaperien markkinoilla. Painopaperia käytetään painotuotteissa, kuten aikakauslehdissä ja kirjoissa. UPM ja Sappi ovat kaksi suurinta painopaperituotteiden valmistajaa Euroopan talousalueella (ETA). Yhteisyritys loisi ETA-alueelle markkinajohtajan, johon yhdistettäisiin UPM:n painopaperiliiketoiminta Euroopassa ja Yhdysvalloissa, Sappin painopaperiliiketoiminta Euroopassa, osa Sappin erikoispaperiliiketoiminnasta sekä muita oheistoimintoja. Komissio on huolissaan erityisesti siitä, että yhteisyrityksen olisi mahdollista nostaa hintoja ja että asiakkailla olisi liiketoimen seurauksena vähemmän valinnanvaraa. Väitetiedoksianto Komissio aloitti 28. huhtikuuta 2026 perusteellisen tutkinnan arvioidakseen, pystyisivätkö UPM ja Sappi liiketoimen tuloksena vähentämään tiettyjä painopapereita koskevaa kilpai

Eurooppa-foorumi nostaa tänä vuonna keskusteluun arvot, innovaatiot ja turvallisuuden EU:n menestyksen perustana. Näitä aiheita sekä Euroopan suvereniteettia ja kilpailukykyä käsitellään myös Euroopan komission johtavan varapuheenjohtajan Henna Virkkusen haastattelussa sekä paneeleissa, joihin edustuston päällikkö Elina Laurinen sekä puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen osallistuvat. Eurooppa-foorumin tapahtumapaikkana on tänäkin vuonna Turun kaupunginteatteri. Euroopan komission Suomen-edustuston tilaisuudet Eurooppa-foorumissa: Pe 28.8. klo 10.00–10.45: Haastattelussa Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen: Euroopan itsenäistymisen hetki – millaista Eurooppaa olemme rakentamassa? (Päänäyttämö) Teknologinen murros ja geopolitiikka kietoutuvat tiukasti yhteen muuttaen maailmaa, jonka tunnemme. Miten varmistamme, että eurooppalaiset arvot ohjaavat tätä kehitystä ja kuskin paikalla pysyvät ihmiset – eivät teknologiayhtiöt? Mill

Komissio on esittänyt tänään sähköistämistä edistävän toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen sähköön perustuva maanosa. Samalla komissio ehdottaa hiilimarkkinoiden vahvistamista, jotta ne tukevat entistä tehokkaammin EU:n teollisuuden puhdasta siirtymää ja sähköistymistä.

Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan heinäkuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenmaita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Suomi saa komissiolta kolme huomautusta.

Euroopan komissio on esittänyt toimintasuunnitelman, miten kehittyneitä tekoälymalleja voidaan hyödyntää kyberturvallisuudessa ja miten siihen liittyviä riskejä voidaan toisaalta torjua koordinoidusti. Uudet kehittyneet tekoälymallit mullistavat kyberturvallisuuden. Tekoälyn avulla rikolliset voivat tunnistaa haavoittuvuuksia, automatisoida hyökkäyksiä sekä kasvattaa ja nopeuttaa kyberhäiriöiden tehtailua. Toimintasuunnitelma perustuu tekoälyä ja kyberturvallisuutta koskevaan EU:n sääntelyyn, joka on ainutlaatuista maailman mittakaavassa. Suunnitelman avulla jäsenmaat, teollisuus ja EU:n tason organisaatiot pystyvät vahvistamaan digitaalisen toimintaympäristömme kyberturvallisuutta kehittyneen tekoälyn mukanaan tuomia haavoittuvuuksia vastaan. Tekoälymallien arviointi Tehokas suojautuminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten uusia teknologioita voidaan käyttää – ja toisaalta hyödyntää rikollisiin tarkoituksiin. Tekoälysäädös edellyttää, että kehittyneet tekoälymallit on arvioitava ja ni

Euroopan komissio rahoittaa kahden ensimmäisen alueellisen kaapelikeskuksen perustamista Itämerelle ja Välimerelle 5,8 miljoonalla eurolla. Komissio käynnistää tänään myös 40 miljoonan euron ehdotuspyynnön, jolla parannetaan Euroopan merenalaisten viestintäkaapeleiden korjauskapasiteettia. Toimilla edistetään kaapeliturvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamista ja parannetaan kriittisten merenalaisten viestintä- ja energiakaapeleiden turvallisuutta ja häiriönsietokykyä Euroopassa. Lisäksi toimet parantavat EU:n valmiuksia seurata ja havaita kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia ja reagoida niihin. Ensimmäiset alueelliset kaapelikeskukset Itämeren alueellinen keskus vahvistaa valvonta- ja reagointimekanismeja Itämeren alueella. Keskusta rahoitetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Hankkeella vahvistetaan kansallisia ja rajat ylittäviä turvaoperaatiokeskuksia, kehitetään alustoja tiedonvaihtoon sekä parannetaan valmiuksia havaita ja ehkäistä kriittiseen

Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i

Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i

Euroopan komissio esitteli tänään kaksi strategiaa, joista toinen koskee EU:n saaria ja toinen EU:n rannikkoyhteisöjä. Niissä esitetään ensimmäistä kertaa, miten näitä aluetyyppejä voidaan tukea koordinoidusti EU:n tasolla ja niiden kehitystä edistää pitkällä aikavälillä. EU:ssa on noin 4 000 asuttua saarta, joissa asuu yhteensä 17 miljoonaa ihmistä 16 EU-maan alueella. EU:n rantaviiva on puolestaan 70 000 kilometriä pitkä, ja rannikkoalueilla asuu 95 miljoonaa ihmistä 22 EU-maan alueella. Strategioissa käsitellään taloutta, yhteyksiä, energiaa, ympäristöä, väestörakennetta ja turvallisuutta yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on muuttaa saaria ja rannikkoalueita kuormittavat haasteet mahdollisuuksiksi ja pysyviksi vahvuuksiksi. Useimmilla EU:n saarilla on samoja haasteita, jotka vaikuttavat niiden taloudelliseen kestävyyteen ja elämänlaatuun. Näitä ovat esimerkiksi maantieteellinen eristyneisyys, rajalliset yhteydet, korkeat kuljetuskustannukset, pitkät matkustusajat, pienet ja hajanai

Talouspolitiikasta ja tuottavuudesta sekä lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaava komission jäsen Valdis Dombrovskis vierailee parhaillaan Suomessa. Kaksipäiväisen vierailunsa aikana hän tapaa viranomaisia, päättäjiä, tutkijoita sekä elinkeinoelämän edustajia. Tapaamisissa keskustellaan muun muassa kilpailukyvystä, sääntelyn yksinkertaistamisesta, turvallisuudesta, innovoinnista ja EU-ohjausjakson jatkotoimista. Komissaari vieraili tänään Helsingin pormestari Daniel Sazonovin kanssa Helenin Eiranrannan lämpöpumppulaitoksella, joka on saanut rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukiväline NextGenerationEU:sta. Lämpöpumppulaitos vähentää Helenin vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 80 000 tonnilla korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lämmöntuotantoa ja tuottamalla kaukojäähdytystä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista 52 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Helenin uuden lämpöpumppulaitokse

Euroopan komissio esitteli tänään Euroopan teknologista suvereniteettia koskevan paketin, jolla vahvistetaan Euroopan valmiuksia puolijohteissa, tekoälyssä, pilvipalveluissa ja avoimessa lähdekoodissa. Pakettiin sisältyy kaksi lainsäädäntöehdotusta: sirusäädös 2.0 sekä pilvipalveluja ja tekoälyä edistävä säädös. Lisäksi siihen kuuluvat avoimen lähdekoodin strategia sekä energia-alan digitalisaatiota ja tekoälyä koskeva strateginen etenemissuunnitelma. Yhdessä nämä tukevat Euroopan tavoitetta kehittyä tekoälyn ykkösmaanosaksi, vahvistavat sen digitaalista riippumattomuutta ja rakentavat kestävämpää digitaalista tulevaisuutta. Ne myös auttavat monipuolistamaan EU:n yritysten, kansalaisten ja julkishallintojen käytettävissä olevia keskeisiä teknologiaratkaisuja. Eurooppa on edelleen erittäin riippuvainen EU:n ulkopuolisista keskeisten digitaaliteknologioiden toimittajista, ja laskentakapasiteetin kysyntä kasvaa jyrkästi tekoälyn käytön yleistymisen myötä. Paketin tarkoituksena onkin vähen

Komissio on esitellyt tänään vuoden 2026 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketin. Paketissa keskitytään erityisesti vahvistamaan EU:n kilpailukykyä, strategista riippumattomuutta sekä taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä ja yhteenkuuluvuutta. Samalla huolehditaan julkisen talouden kestävyydestä. Vuoden 2026 EU-ohjausjakso toimii analyyttisenä kehyksenä, jonka avulla voidaan määrittää tulevia toimintapoliittisia ja investointitarpeita useilla eri aloilla. Kevätpaketissa jäsenmaita kehotetaan toimiin EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Paketissa suositellaan, että Suomi noudattaa finanssipoliittisia sitoumuksia, vahvistaa puolustusmenoja ja parantaa julkisen varainkäytön tehokkuutta edistää innovointia ja innovaatioiden kaupallistamista helpottaa kasvu- ja laajentumisrahoituksen saatavuutta vauhdittaa teollisuuden ja liikenteen hiilestä irtautumista, vihreitä teknologioita ja kiertotalouden ratkaisuja sekä vahvistaa maan ja metsävarojen kestävää käyttöä vahvistaa talouden h

Komission kevään 2026 talousennusteen mukaan talouden toimeliaisuus heikkenee EU-maissa Lähi-idän konfliktin vuoksi. Suomessa on havaittavissa merkkejä talouden piristymisestä.

Euroopan komissio hyväksyi tänään lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Kyseisellä aloitteella tuetaan viljelijöitä, joiden toimintaa lannoitteiden nousevat hinnat ja tarjonnan vähyys vaikeuttavat. Lisäksi sillä vahvistetaan EU:n omaa tuotantoa ja vähennetään Euroopan riippuvuutta tuonnista. Suunnitelmalla varmistetaan ruokaturva ja vahvistetaan Euroopan strategista riippumattomuutta sekä edistetään samalla EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita.