Luontopaneeli

Ihmisen hyvinvointi rakentuu luonnon ja sen monimuotoisuuden varaan. Toimivat luonnonjärjestelmät ylläpitävät talouden, terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja huoltovarmuuden perustaa. Jotta luonnon hyödyt voidaan turvata jatkossakin, ne tulisi huomioida päätöksenteossa nykyistä paremmin, osoittaa Luontopaneelin tuore mietintö.

Ihmisen hyvinvointi rakentuu luonnon ja sen monimuotoisuuden varaan. Toimivat luonnonjärjestelmät ylläpitävät talouden, turvallisuuden, terveyden, hyvinvoinnin ja huoltovarmuuden perustaa. Luontopaneelin tuore mietintö tarkastelee luonnon ihmisille tarjoamia hyötyjä esimerkiksi yhteiskunnan resilienssin eli kriisinkestävyyden, ruoantuotannon, metsätalouden ja muun yritystoiminnan näkökulmasta.

YK:n luontokokous järjestetään Armeniassa, Jerevanissa 19.–30.10. 2026, ja Suomen Luontopaneeli seuraa kokousta paikan päällä. Luontopaneelin jäsenet seuraavat uusinta tutkimusta luonnon monimuotoisuudesta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Luontopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia luontopoliittiseen päätöksentekoon.

Tukeakseen pitkäjänteistä, luontovaikutukset huomioivaa politiikan suunnittelua ja päätöksentekoa Suomen Luontopaneeli esittää seuraavalle hallituskaudelle keinoja luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon kokonaistilan parantamiseksi. Luontotavoitteista kannattaa pitää kiinni – toimeenpanossa viivytteleminen lisää sekä riskejä että taloudellisia kustannuksia. Johdonmukaisella päätöksenteolla voidaan turvata hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuus. Luontopaneelin suositukset on koottu 4. kesäkuuta julkaistuun mietintöön.

Yritysten luontovaikutusten hillintä on keskeistä luontokadon pysäyttämiseksi, korostaa hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti. Yritykset ovat riippuvaisia luonnosta, mutta luonnon monimuotoisuuden merkitystä talouden ja liiketoiminnan perustana ei huomioida riittävästi. Luonnon köyhtyminen aiheuttaa yrityksille merkittäviä riskejä, ja luontovaikutusten ja -riippuvuuksien selvittäminen on myös liiketoiminnan kestävyyden kannalta välttämätöntä. Suomen Luontopaneelin mietintö pureutuu IPBESin raportin keskeisiin viesteihin ja antaa suosituksia Suomen kansalliseen päätöksentekoon yritysten luontotoimien vauhdittamiseksi.

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisee helmikuussa arviointiraportin luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan välisistä yhteyksistä. Suomen Luontopaneeli julkaisee samanaikaisesti mietinnön IPBESin raportin keskeisistä näkökulmista Suomessa. Luontopaneelin jäsenet seuraavat ajankohtaista luonnon monimuotoisuuden tutkimusta ja ovat median käytettävissä IPBESin 12. täysistunnon aikana, joka pidetään 3.–8.2. Manchesterissa, Isossa-Britanniassa.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tavoitteen saavuttamiseen on viisi vuotta, ja pääministeri Orpon hallitus on ratkaisijan paikalla. Luontopaneelin tuore kannanotto nostaa esiin keskeisiä politiikkatoimia, joilla hallitus voisi edistää luontotavoitteiden saavuttamista. Suomi tarvitsee kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman sekä ennallistamissuunnitelman, jossa on määritelty riittävät toiminnalliset, määrälliset ja aikaan sidotut tavoitteet.

YK:n luontokokouksen jatko-osa järjestetään Roomassa 25.–27.2.2025. Kokouksessa jatketaan neuvotteluja viime marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Suomen Luontopaneelin jäsenet seuraavat uusinta tutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Luontopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia luontopoliittiseen päätöksentekoon.

Luontokato, ilmastonmuutos, vedenlaatu, ruokaturva ja terveys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, eikä niitä tulisi tarkastella toisistaan irrallisina, korostaa hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin tuore raportti. Nykyiset politiikkatoimet eivät riittävästi huomioi näiden osa-alueiden keskinäisriippuvuuksia ja kasautuvia riskejä. Suomen Luontopaneelin mietintö pureutuu IPBESin molempien joulukuussa julkaistavien arviointiraporttien keskeisiin viesteihin ja antaa suosituksia Suomen kansalliseen päätöksentekoon kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi.

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisee kaksi laajaa arviointiraporttia joulukuussa: raportin luonnon monimuotoisuuden, veden, ruokajärjestelmän, terveyden ja ilmastonmuutoksen välisistä kytköksistä tiistaina 17.12. sekä raportin luontokadon juurisyistä ja kestävyysmurroksen edistämisestä keskiviikkona 18.12. Suomen Luontopaneeli julkaisee samanaikaisesti mietinnön IPBES-raporttien keskeisistä näkökulmista Suomessa. Luontopaneelin jäsenet seuraavat ajankohtaista luonnon monimuotoisuuden tutkimusta ja ovat median käytettävissä IPBESin 11. täysistunnon aikana, joka pidetään 10.–16.12. Namibian Windhoekissa.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen eivät onnistu ilman näihin tavoitteisiin sitoutunutta kansalaisyhteiskuntaa. Luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja kokonaiskestävyydestä tietoiset kansalaiset tulee tunnistaa merkittäväksi voimavaraksi kestävyysmurroksen toteuttamisessa, esittää Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka kokoaa yhteen ympäristökansalaisuuden tutkimusta.

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.

Suomen rannikkoalueilla etenevä luontokato ilmenee monin eri tavoin. Vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tapahtuu kaikilla Suomen merialueilla, ja luontokato kohdistuu lähes kaikkiin rantavyöhykkeen vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin, kertoo Luontopaneelin tuore raportti. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat. Kehityksen kääntäminen elpymisuralle vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja sekä ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemistä.

Luonnon monimuotoisuus on suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perusta. Nykytoimet eivät kuitenkaan riitä luontokadon pysäyttämiseksi, osoittaa Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka luo kokonaiskuvaa Suomen luonnon heikentymisestä 2000-luvulla ja arvioi erilaisten skenaarioiden avulla, miten luonnon monimuotoisuus voidaan kääntää elpyvälle uralle. Luontotavoitteiden ja nykytoimenpiteiden välinen kuilu voidaan kuroa umpeen määrätietoisilla lisätoimilla. Ilman jatkuvien haittojen hillitsemistä luonnon tilaa ei saada elpymään pysyvästi. Siksi tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää luontopolitiikkaa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi on ryhdyttävä heti. Luontopaneelin tuore mietintö tarjoaa eväitä valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian sekä sen osana laadittavan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman kehittämiseen. Mittarien valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Haitalliset vieraslajit ovat yksi keskeisistä luontokadon aiheuttajista. Vieraslajit leviävät ihmisen toimien seurauksena ennennäkemättömän nopeasti, ja niiden haittojen hillitsemiseksi tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä, kertoo hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin arviointiraportti. Suomen Luontopaneelin tuore julkaisu esittää, miten IPBESin raportin keskeisiä havaintoja voidaan hyödyntää haitallisten vieraslajien torjumisessa Suomessa.

Suomen Luontopaneelin jäsenet seuraavat hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin kymmenettä täysistuntoa (IPBES 10) Saksan Bonnissa 28.8.–2.9.2023, ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. IPBES julkaisee maanantaina 4.9. laajan vieraslajeja koskevan arviointiraportin ja Suomen Luontopaneeli julkaisee samana päivänä mietinnön IPBESin raportin keskeisistä näkökulmista Suomessa.

Lyhytnäköiseen hyötyyn ja kapeasti määriteltyihin markkina-arvoihin perustuva päätöksenteko kiihdyttää luontokatoa. Luontokadon ratkaisut vaativat luonnon arvojen syvällisempää ymmärtämistä ja monipuolisempaa hyödyntämistä päätöksenteon tukena, painotti hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES viime vuonna julkaisemassaan laajassa arvoraportissa. Suomen Luontopaneelin tuore julkaisu esittää, miten IPBESin raportin keskeisiä näkökulmia voidaan hyödyntää luontokadon pysäyttämiseksi ja kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa.

Luonnon monien arvojen ymmärtäminen ja huomioiminen päätöksenteossa on tärkeä osa luontokadon ratkaisua. Tiedekulmassa keskustellaan kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin pohjalta, millaiset tavat arvottaa luontoa näkyvät Suomessa ja miten luonnon erilaisia arvoja voitaisiin monipuolisemmin tuoda osaksi päätöksentekoa. Suomen Luontopaneeli julkaisee samalla suomenkielisen yhteenvedon raportista.

Tukeakseen pitkäjänteistä luontovaikutukset huomioivaa luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa Suomessa Luontopaneeli esittää seuraaville hallituksille keinoja luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon kokonaistilan parantamiseksi eli luontopositiivisuuden saavuttamiseksi.