Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Välivaalien tappio toisi presidentti Trumpille sisäpoliittisia pidäkkeitä eli checks and balances ei ole politiikan dynamiikasta hävinnyt. Silti ulko- ja kauppapolitiikassa Trump saattaa toimia sitäkin vimmaisemmin, eritoten jos senaatti säilyy republikaaneilla. Silloin maailmanpolitiikassa on edessä entistäkin myrskyisempää menoa, arvioidaan EK:ssa. USA:n ja EU:n tullivääntö jatkuu välivaalien jälkeen. Trump saattaa jopa koventaa kauppapoliittista linjaansa. Tuoreimpien tietojen mukaan USA haluaisi koplata terästullien alennukset siihen, että EU perääntyy digisääntelyssä. Samoin USA:n hallinto kyselee, missä EU:n lupaamat investoinnit ja energiakaupat viipyvät. Nämä teemat voivat uudelleen eskaloida kauppasodan, kun EU:ssa parlamentti on vastaavasti asettanut tiukat reunaehdot ns. Turnberry-diilin noudattamiselle. Kiista voi kärjistyä jo loppuvuodesta. Lue tarkempia arvioita alla olevasta muistiosta. =========================================================== Muistio Elinkeinoelämän k

Lämpimpästi tervetuloa juhlistamaan EK:n suhdannebarometrin 60-vuotista taivalta ja kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja taloudesta. Juhlaseminaari järjestetään Ravintola Palacessa (Eteläranta 10) torstaina 29.10. klo 14-> Ohjelma: Tilaisuuden avaus johtaja Sami Pakarinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Indikaattorit, tilastot ja ennusteet julkisen taloudenpidon ja talouspolitiikan tietopohjana ylijohtaja Mikko Spolander, Valtiovarainministeriö Katsaus euroalueen ja Suomen talousnäkymiin johtokunnan neuvonantaja Meri Obstbaum, Suomen Pankki Poimintoja barometrin taipaleelta pääekonomisti Penna Urrila, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ilmoittaudu tästä linkistä Tervetuloa!

EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten arviot tilanteesta ovat muuttuneet hieman varovaisemmiksi edelliseen tiedusteluun nähden, vaikka suhdannekuva onkin selvästi alkuvuotta vahvempi. Kasvu on jatkunut viime kuukausina erityisesti teollisuudessa, jossa tuotannon arvioidaan pysyvän nousussa myös lähiaikoina. Myös työvoiman supistuminen päättyi.

Suomalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille tarjottavan EU-hankerahoituksen määrä voi nousta ennätystasolle vuosina 2028 - 2034. EK:n esityksen mukaan sen kotiuttaminen pitää nostaa seuraavan hallituksen EU-prioriteetiksi: tarvitsemme kansallisen strategian, jolla Suomi vähintään tuplaa kilpaillun EU-rahoituksen saannon yli 10 miljardin euron tasolle. EU-hakujen tueksi tarvitaan huippuunsa viritetty kansallinen tuki- ja neuvontajärjestelmä. Business Finlandin rahoitus ja EU-rahoitus tulee yhteensovittaa entistä tehokkaammin. Lisäksi EK esittää erityisen valmistelurahoituksen tarjoamista pk-yritysten EU-hankkeisiin. EU valmistelee uutta monivuotista rahoituskehystä kaudelle 2028–2034 (Multiannual Financial Framework MFF). Komission esityksen mukaan peräti neljäsosa eli noin 450 miljardia euroa MFF-rahoituksesta käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja tuotannon skaalaukseen. Eniten kasvaa yrityksille tarjottava rahoitus ja sitä ulo

EK:n kyselyn perusteella sääntely kuormittaa liiketoimintaa ja jarruttaa huomattavasti kasvua. Sääntelybarometriin vastanneista yrityksistä 89 prosenttia arvioi, että sääntelyn keventäminen vapauttaisi resursseja muun liiketoiminnan kehittämiseen. Sääntelyn keventyessä kasvumahdollisuuksien arvioi paranevan kolmeneljäsosaa vastaajista.

EK:n suhdannebarometri julkistetaan tiistaina 27.10. klo 8, ja julkistuswebinaari pidetään saman päivän aamuna klo 9.00–9.30. Tilaisuudessa taustoitetaan talouden tilannetta sekä suomalaisyritysten suhdannekehitystä. Talouden näkymiä ja suhdannebarometrin tuloksia esittelee EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila. Ilmoittaudu mukaan ja saat vahvistusviestissä linkin tilaisuuteen Tervetuloa!

YK:n luontokokous (COP17) järjestetään 19.–30.10. Jerevanissa, Armeniassa. Kokouksessa käsitellään väliarviota siitä, miten luontokadon ehkäisyyn tähtäävän Kunming-Montreal-sopimuksen toimeenpanossa on edetty kohti vuoden 2030 tavoitevuotta. EK kannattaa vapaaehtoisten luonnonarvomarkkinoiden kehittämistä. Ne ovat keino kannustaa yrityksiä investoimaan luontoa vahvistaviin ratkaisuihin ja luoda samalla kestävän talouden liiketoimintamahdollisuuksia. Asiantuntija Fanny Larsen seuraa kokousta paikan päällä 22.–26.10. Vuonna 2022 solmittu Kunming-Montrealin luontosopimus edellyttää maailman mailta vuoteen 2030 mennessä 30 prosentin suojelua maa- ja merialueille, mutta kokonaisuuteen kuuluvat myös mm. saastumisen vähentäminen, vieraslajien torjunta ja uhanalaisten lajien suojelu. Edessä olevassa Jerevanin kokouksessa ollaan siis ensi kertaa arvioimassa kansainvälisen luontopolitiikan tuloksia: muuttuvatko metsien ja vesistöjen suojelua, maatalouden päästöjä sekä maankäytön muutoksia koskev

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää tärkeänä, että hallitus ei tee muutoksia liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen tasoon, vaan tarjoaa kohdennetumpia ratkaisuja kansalaisten ja yritysten kustannuspaineisiin. Suomen on syytä vaalia investointiympäristön ennakoitavuutta ja yritysten luottamusta aikana, jolloin ulkoista epävarmuutta on muutenkin paljon. ”On ensiarvoisen tärkeää, ettei hallitus tehnyt muutoksia polttoaineiden jakeluvelvoitteen tasoon. Jakeluvelvoite ei ole akuutin polttoainekriisin syy, eikä siihen puuttuminen olisi tuonut aikataulunkaan puolesta aitoa helpotusta pumppuhintoihin. Sen sijaan negatiivinen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen olisi voinut olla huomattava ja pitkävaikutteinen”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Minna Helle. ”Pitkäjänteisyys, ennakoitavuus ja luottamus ovat edellytyksiä sille, että liikenteen energiasiirtymässä onnistutaan ja investoinnit etenevät. Arvoketjun kaikki osapuolet tarvitsevat selkeää suuntaa ja johdonmukaista politiikkaohjaust

Julkisen talouden sopeutuksessa yli puolet (54 prosenttia) vastaajista suosii vaihtoehtoa, jossa vähintään kaksi kolmasosaa sopeutuksesta toteutetaan menosäästöillä, ilmenee Taloustutkimuksen EK:lle tekemästä kyselystä. Lähes kokonaan tai kokonaan veronkorotuksiin perustuvia vaihtoehtoja kannattaa yhteensä vain 10 prosenttia vastaajista.

Yli puolet kansainvälistä kauppaa käyvistä suomalaisyrityksistä uskoo EK:n yrityskyselyn perusteella vientinsä kasvun vahvistuvan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vieläkin useampi on lisännyt panostuksia myyntiin ja markkinointiin. Kasvuun uskotaan Euroopan perinteisten vientimaiden ohella myös Aasiassa ja USA:ssa. EK:n syyskuussa tekemän Vientibarometrin mukaan 52 prosenttia kansainvälistä kauppaa tekevistä yrityksistä ennakoi vientinsä kasvavan, kun vuosi sitten näin arvioi 47 prosenttia. 39 prosenttia uskoo viennin säilyvän ennallaan. Viennin supistumiseen varautuvien määrä on viimevuotisella tasolla 9 prosentissa. Viennin vahvistuva vire on hyvä uutinen koko Suomen talouskasvulle, arvioi EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori: ”Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta suomalaisyritykset ovat ketterästi sopeutuneet uuteen normaaliin ja saavat nyt tehtyä vientikauppoja perinteisten markkinoiden ohella uusilla markkinoilla Aasiassa ja Amer

Elinkeinoelämän keskusliitto ehdottaa perustuslain 118 §:n virkavastuusäännöksen täydentämistä niin, että tekoälyä voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin julkishallinnon toiminnassa.

Hallitus esittää eduskunnalle ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta ja tutkintojen kehittämistä tukevan työelämätoimikuntajärjestelmän lakkauttamista. Työelämän järjestöt Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ja Suomen Yrittäjät vastustavat työelämätoimikuntien lakkauttamista ilman niitä korvaavaa järjestelmää.

Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton. Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisu

Polttoaineiden hintavaihteluihin ei ole tehokasta kansallista vaikutustapaa. Jakeluvelvoitteen kautta kriisiä ei ratkaista, mutta sen sijaan ammattidiesel ja työmatkakulujen verovähennys voisivat olla osaratkaisu. Tieliikenteen polttoaineiden hintakehitykseen on esitetty viime päivinä monenlaisia ratkaisuja. Tilanne on tukala niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. EK peräänkuuluttaa malttia, sillä nopeita tai helppoja ratkaisuja ei valitettavasti ole. Polttoaineiden hintakehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Lähi-Idän kriisi, globaalit pullonkaulat tuotannossa ja jakelussa sekä riippuvuus fossiilienergiasta. Haitat ylittävät hyödyt, jos jakeluvelvoitteeseen puututaan Jakeluvelvoite ei ole akuutin hintakriisin taustalla. Se on liikenteen tärkeimpiä ilmastotoimia, joiden osalta EK korostaa pitkän tähtäimen ennakoitavuutta. Jakeluvelvoitteeseen puuttumisella olisi vain rajallinen ja hidas vaikutus pumppuhintaan, mutta haitta investointiympäristön ennakoitavuuteen olisi suuri ja pitkävai

Suomen elinkeinoelämän luottamus oli syyskuun kyselyssä hyvällä tasolla, vaikka osa luottamusindikaattoreista laski edelliskuun huipusta. Rakentamisessa luottamus vahvistui elokuuhun nähden.

Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.

Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erinomaisena hallituksen päätöstä vauhdittaa hiilidioksidin talteenottoa tuntuvin investointipanostuksin. Päästövähennyksiä on kiihdytettävä, mutta samalla on tartuttava uusiin teknologioihin kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Oikeilla kannusteilla ja infraa rakentamalla Suomi nousee hiilen hyödyntämisen edelläkävijäksi, kun uusi toimiala on siirtymässä Euroopassa pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan. Päästövähennykset ovat jatkossakin ensisijainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien panos. Samalla on tunnustettava tosiasia: pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Kuten YK:n tuore UNEP-raporttikin hiljattain totesi, ilmastokriisi on syvenemässä ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja on karkaamassa. Kun päästöjä ei saada riittävän nopeasti alas, negatiivisten päästöjen eli ilmakehästä poistettavan hiilen rooli kasvaa. Tämä korostaa uusien teknologioiden merkitystä

Suomalaisyritykset hyödyntävät tekoälyä jo laajasti liiketoiminnassaan, mutta sen potentiaali uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä on vielä pitkälti käyttämättä. EK:n kyselyn mukaan ainoastaan 11 prosenttia vastanneista jäsenyrityksistä kertoo synnyttävänsä uutta liiketoimintaa tekoälyn avulla.

Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK: