Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry

Viestinnän ammattilaiset pitävät disinformaatiota, informaatiovaikuttamista ja yhteiskunnan polarisoitumista suurimpina uhkina viestinnän toimivuudelle tulevina vuosina, käy ilmi Viesti ry:n ja Sitran tuoreesta Viestinnän tulevaisuudet -raportista. Alan ammattilaiset uskovat roolinsa luottamuksen rakentajina vahvistuvan ja viestinnän merkityksen yhteiskunnassa ja organisaatioiden menestyksessä kasvavan entisestään. Tekoälyn myötä viestinnän työn uskotaan muuttuvan entistä strategisemmaksi.

Suomen Tietotoimisto STT kertoi 30. syyskuuta aloittavansa muutosneuvottelut, joissa on esillä nykymuotoisen toiminnan päättyminen maaliskuun 2027 lopussa ja 95 työntekijän irtisanominen. Viesti ry vaatii päättäjiltä toimenpiteitä STT:n uutistoiminnan aseman säilyttämisestä. –STT on tutkitusti Suomen luotetuin media. Sillä on keskeinen rooli uutistuotannossa, joka tavoittaa kansalaisia pohjoisesta etelään ja idästä länteen. STT:llä onkin suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo. Demokratia tarvitsee yhteisen tietopohjan STT:llä on tärkeä tehtävä ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja myös öisin. Häiriötilanteessa ratkaisee, että koko maa saa saman tiedon samanaikaisesti. –Demokratia ja yhteiskunnan koheesio edellyttävät sitä, että kansakunnallamme on pääpiirteissään yhteinen käsitys todellisuudesta. STT:n tilanne on huolestuttava myös siksi, että lehdistönvapausvertailussa Suomi putosi jo

Työttömyys on pysynyt korkealla viestinnän alalla, mutta viestinnän työttömyyden kasvu on kokonaisuudessaan hidastunut. Kesäkuusta 2025 kesäkuuhun 2026 kasvua oli 17 prosenttia, kun aiempi vuositason kasvu oli 52 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien ja työttömien johtajien määrät ovat kuitenkin kasvaneet vuoden takaisesta. Alle vuoden kestäneiden työttömyysjaksojen kasvu on puolestaan ollut pysähdyksissä jo vuoden verran. Avoimien työpaikkojen määrässä ei toistaiseksi ole näkynyt pysyvää piristymistä.

Tuoreen kyselyn mukaan 77 prosenttia ministeriöiden viestinnän ammattilaisista suhtautuu kielteisesti viestinnän keskittämiseen valtioneuvoston kansliaan. Samalla 91 prosenttia arvioi muutoksen johtamisen epäonnistuneen. Vastaajat pelkäävät poliittisen ohjauksen vahvistuvan sekä viranomaisviestinnän riippumattomuuden, läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden heikkenevän. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1. heinäkuuta.

Viestinnän asiantuntijoiden työttömyys jatkuu korkeana. Työttömien määrä kasvoi vuodessa noin neljänneksellä ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi merkittävästi, jopa 62 prosenttia. Avoimien työpaikkojen määrä on hienoisessa kasvussa, mikä luo toivoa käänteestä alalla.

Viesti ry antoi lausuntonsa valmiuslain uudistuksesta. Lausunnossa korostamme, että viestintä on keskeinen osa poikkeusolojen hallintaa ja kansallista turvallisuutta. Luottamus ei synny kriisissä – se vain testataan silloin. Siksi poikkeusolojen viestintään on varauduttava ennalta, ja sen rooli on tunnistettava valmiuslaissa nykyistä selkeämmin.

Vuoden alussa perustetuissa kymmenessä elinvoimakeskuksessa ja KEHA-keskuksessa käynnistyy massiiviset muutosneuvottelut. Tavoitteena on vähentää jopa 296 työntekijää 2 100:sta. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan siitä, että yt-neuvottelut tulivat liian pian uusien elinvoimakeskusten perustamisen perään, ja siitä että osa työntekijöistä joutui lukemaan yt:istä mediasta.

Viestinnän ammattilaisten työttömyys syvenee edelleen. Työttömien määrä kasvoi 34 prosenttia vuoden 2025 aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi tätäkin voimakkaammin, jopa 42 prosentin vuosivauhdilla, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 39 prosenttia. Toisaalta avoimien työpaikkojen määrässä nähtiin piristystä erityisesti rekrytointimedia Duunitorissa, jossa viestinnän alan avoimien työpaikkojen määrä lähes tuplaantui vuoden 2025 aikana. TE-toimiston avoimissa työpaikoissa vastaavaa kehitystä ei nähty.

Viesti ry:n syyskokous on hyväksynyt järjestön uuden strategian, jonka ytimessä on viestinnän roolin vahvistaminen suomalaisissa organisaatioissa.

Viestinnän ammattilaisten työttömyys on noussut vuodessa peräti 61 prosenttia. Samalla viestinnän avoimien työpaikkojen määrä on pysynyt poikkeuksellisen alhaisena. Markkinoinnin ja mainonnan alalla työttömyys on puolestaan hienoisessa laskussa, vaikka avoimia työpaikkoja on edelleen vain vähän.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt ministeriöiden viestinnän keskittämisestä valtioneuvoston kanslian alle. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on päätökseen hyvin pettynyt. Viesti ry katsoo päätöksen uhkaavan kansalaisten ja median tiedonsaantia sekä demokratian toimintaedellytyksiä.

Hallitus päätti budjettiriihessään tehdä 25 miljoonan euron lisäleikkaukset valtionhallintoon. Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan leikkausten mahdollisesta kohdistumisesta viranomaisviestintään, sillä käynissä on jo nyt hanke, jonka tavoitteena on ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan. Budjettiriihestä kiitosta saa erityisesti työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentaminen.

Viestinnän ammattilaisten työttömyyden kasvu kiihtyy, vaikka korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu yleisesti onkin alkanut jo hidastua. Viestintäalan työttömyys alkoi kasvaa viiveellä verrattuna muihin korkeakoulutettuihin, ja nyt viestijöiden työttömyyden kasvun taittuminen antaa odottaa merkkejä. Viestintäalan työttömien määrä on noussut vuodessa lähes 46 prosenttia.

Kun valtionhallinto säästää viestinnästä, se säästää kansalaisten oikeudesta saada ymmärrettävää, oikea-aikaista ja olennaista tietoa. Suomeen kaavaillusta muutoksesta on jo kokemusta Ruotsista – pääosin huonoa kokemusta, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry.

Viestintäjohtajien rekrytoinnit ovat romahtaneet seitsemässä vuodessa 75 prosenttia ja työttömiä viestintäjohtajia oli maaliskuussa tuplasti enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry. Viestintäalalla työttömien työnhakijoiden määrä yleisestikin kasvoi viime vuonna lähes 40 prosenttia. Viestinnän johtamisen tarve yhä viestinnällistyneemmässä ja pirstaloituneemmassa maailmassa ei ole kadonnut mihinkään, sanoo Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Lakiluonnoksessa uuden viraston viestintätoiminto on määritelty sisäisiin hallintopalveluihin sisältyväksi tukipalveluksi, vaikka Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan viestinnän olevan olennainen osa strategista johtamista. Myös valtionhallinnon viestintäsuosituksessa korostetaan viestinnän strategista roolia, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry lakia koskevassa lausunnossaan*.

Useat julkisen sektorin organisaatiot, kuten HUS, Verohallinto ja monet kunnat ovat viime viikkoina kertoneet aloittavansa muutosneuvottelut, jotka koskevat myös erilaisia viestinnän tehtäviä. Viestinnän tarve kasvaa erityisesti muutoksissa, ja julkishallinnossa muutoksia on edessä runsaasti. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus edistää toimintansa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa. Lisäksi informaatiovaikuttamisen yleistyminen edellyttää tehostettua viestintää. Kokosimme kuusi syytä, miksi viestintää tarvitaan juuri nyt julkishallinnossa.

Lähes puolet viestinnän ammattilaisista kertoo* ettei vapaa-ajalla tapahtuvasta sosiaalisen median kanavien päivystämisestä saa mitään korvausta. Kuitenkin 74 % prosenttia viestijöistä seuraa työpaikan sosiaalisen median kanavia myös säännöllisen työajan ulkopuolella. Nyt viestinnän ja markkinoinnin alalle on julkaistu uusi vähimmäiskorvaussuositus, joka määrittelee säännöllisen työajan ylittävän sosiaalisen median ja kriisiviestinnän päivystämisen vähimmäiskorvauksen**.

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry on huolissaan hallituksen aikeista leikata julkishallinnosta ja sitä kautta organisaatioviestinnästä sekä viestinnän ostopalveluista. Informaatiovaikuttaminen ja väärän tiedon leviäminen ovat todellinen ongelma, joten siksi tarvitsemme vahvat viestinnän resurssit julkishallinnolle. Viestinnästä leikkaaminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin ja vaarantaa demokratian toteutumisen. Julkishallinnolla on lakiin pohjautuva velvollisuus viestiä ammattimaisesti ja edesauttaa hallinnon avoimuutta, toteaa Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.