BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin
19.3.2025 06:19:00 EET | Potilasvakuutuskeskus | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Viimeisin poikkeuksellinen tilanne ajoittuu vuoteen 2020, jolloin koronapandemia vaikutti vahinkoilmoitusten määrään odottamattomalla tavalla: kiireettömän hoidon rajoitusten vuoksi potilasvahinkoilmoituksia tehtiin selvästi tavanomaista vähemmän. Pandemian jälkeen hoitokäyntien ja toimenpiteiden määrän kasvu on heijastunut myös vahinkoilmoituksiin: vuonna 2024 ilmoituksia tehtiin lähes yhtä paljon kuin pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019.
Miksi tilastot sitten eivät tarjoa yllätyksiä tai raflaavia uutisaiheita? Miksi vahinkoilmoitusten määrä säilyy jokseenkin ennallaan, vaikka seuraakin sitä, miten terveydenhuollossa kulloinkin kyetään potilaita vastaanottamaan? Näin siitäkin huolimatta, että Potilasvakuutuskeskus on pyrkinyt lisäämään tunnettuuttaan, jotta potilasvahinkoa epäilevät osaisivat hakea korvausta. Miksei korvattavien vahinkojen osuus tai maksettujen korvausten määrä merkittävästi muutu suuntaan tai toiseen?
Oma tulkintani on se, että suomalainen terveydenhuolto on lähtökohtaisesti laadukasta, turvallista ja ammattitaidolla hoidettua. Kuten kaikessa ihmisten tekemässä työssä myös terveydenhuollossa sattuu ajoittain poikkeavia tilanteita ja potilasvahinkojakin, mutta järjestelmällinen panostus potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun pitää vahinkomäärät vakaalla tasolla.
Koska terveydenhuollon toiminnan ja lainmukaisen korvausperusteen täyttymisen arviointi on haastavaa, Potilasvakuutuskeskus saa vuosittain ilmoituksia myös tapauksista, joissa laissa määritelty korvausperuste ei täyty. Vahinkoilmoitus on ainoa keino selvittää, onko potilasvahinkoa tapahtunut, ja siksi jokainen ilmoitus on tärkeä – myös niissä tapauksissa, jotka eivät lopulta johda korvauksiin.
Suurin osa maksetuista korvauksista koostuu jatkuvista ansionmenetyskorvauksista. Koska lakisääteinen potilasvakuutus on ollut voimassa lähes 38 vuoden ajan, osa ansionmenetyskorvausta saavista saavuttaa vuosittain eläkeiän, ja korvausmäärät heidän osaltaan laskevat. Tasainen korvausmäärä kertoo siitä, että ansionmenetyksestä korvauksia saavien joukosta poistuu vuosittain suunnilleen sama määrä henkilöitä kuin korvausten piiriin tulee uusia.
Ehkäpä suurin uutinen onkin se, ettei erityisiä uutisia tänäkään vuonna ole kerrottavana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Plit-Turunenjohtaja
Puh:040 450 4632Minna.Plit-Turunen@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat
Linkit
Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Juurihoidossa instrumentin katkeaminen on yleisin vahinkoilmoituksen syy – johtaa harvemmin korvauksiin4.11.2026 06:17:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuksesta korvataan vuosittain noin sata juurihoitoon liittyvää potilasvahinkoa. Yleisin ilmoituksen aihe on instrumentin katkeaminen, mutta vakavimmat vahingot liittyvät hampaan seinämän vaurioitumiseen tai huuhteluaineen pääsyyn juurikanavan ulkopuolelle. Tuore röntgenkuva ja hampaan anatomian huolellinen arviointi osana hoitosuunnitelmaa auttavat ehkäisemään vahinkoja.
Hammasimplantti vaatii elinikäistä ylläpitohoitoa – laiminlyönti voi johtaa jopa luukatoon3.11.2026 06:17:00 EET | Tiedote
Implanttihoitoihin liittyvien potilasvahinkojen taustalla on useimmiten puutteita hoidon suunnittelussa. Myös puutteellinen ylläpitohoito voi johtaa implantin ympäristön tulehdukseen ja lopulta luukatoon. Vaiva voi edetä pitkään oireettomana, ja siksi implantti vaatii tiivistä seurantaa koko elinkaarensa ajan.
Veneluun murtuma ei aina näy röntgenissä – diagnoosiviiveet korostuvat rannemurtumien potilasvahingoissa28.10.2026 06:12:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskus on korvannut kymmenen vuoden aikana yhteensä 544 ranteen alueen murtumiin liittyvää potilasvahinkoa. Veneluun murtumiin liittyi 83 vahinkoa, ja 88 prosentissa niistä oli kyse diagnoosiviiveestä. Kaikissa ranteen alueen murtumiin liittyvissä vahingoissa korostuivat myös leikkaushoidon puutteet ja murtuman virheasentoon reagoimatta jättäminen.
Lääkitsemättä jättäminen oli yleisin korvattu lääkitysvahinko14.10.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Lähes joka viides Potilasvakuutuskeskuksen tutkimusaineiston korvatuista lääkitysvahingoista liittyi siihen, että potilas jäi ilman tarpeellista lääkitystä. Näistä vahingoista yli kolmannes koski verenohennuslääkkeitä, joissa puutteet lääkityksessä voivat olla kohtalokkaita.
Tutkimus: Potilaan ääni ei aina tule kuulluksi psykiatrisessa hoidossa25.6.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskuksen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että osa potilaista kokee jäävänsä ulkopuolelle hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme