BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa

Unelma terveestä, tuhisevasta vauvasta voi muuttua hetkessä dramaattisesti synnytysvahingon takia. Synnytysvahingot ovat onneksi harvinaisia, mutta niiden seuraukset voivat myllertää koko perheen maailman vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomessa äiti- ja lapsikuolleisuus on maailman alhaisimpia, ja kuolleena syntyneiden tai ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten määrä on laskenut edelleen 2000-luvulla.  

Jotta vahinkoja voidaan välttää, on tärkeä löytää niiden juurisyyt ja puuttua niihin. Potilasvakuutuskeskuksen potilasvahinkoaineistoa hyödynnettiin tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin synnytykseen liittyviä potilasvahinkoja vuosilta 2012–2022. Korvattujen potilasvahinkojen yleisin korvausperuste oli, ettei hoito yltänyt ammattistandardiin eli hoidon laadulle asetettuihin vaatimuksiin.

Potilasvahinkojen näkökulmasta alatiesynnytys on turvallisin synnytystapa. Potilasvahinkoja tapahtuu useammin imukuppiavusteisissa synnytyksissä ja keisarileikkauksissa kuin tavallisissa alatiesynnytyksissä. Yleisimpiä syitä potilasvahingolle olivat sikiön voinnin puutteellinen seuranta tai tulkinta ja viive synnytyksen päättämisessä.

Synnytystoiminta keskitetään pikkuhiljaa isompiin keskuksiin. Tanskassa keskittämistä on jo ehditty kokeilla, ja siellä vakavat synnytysvahingot ovat vähentyneet. Mutta se, mikä toimii pienten etäisyyksien maassa, ei välttämättä toimi täällä meillä. Mediassa on ihan aiheellisesti pohdittu, miten keskittäminen tulee Suomessa vaikuttamaan matkasynnytysten ja kotisynnytysten määriin.

Suunniteltujen kotisynnytysten määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2023 kotisynnytykset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 30 %, kun taas matkasynnytykset vähenivät noin 10 %. Valitseeko entistä useampi kotisynnytyksen, kun etäisyys lähimpään synnytyssairaalaan kasvaa? Ymmärrän synnyttäjiä, mutta lääkärinä olen huolissani, sillä komplikaatiotilanteessa myös apu on kaukana. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa.

Synnytystoiminta lakkautettiin Lohjan sairaalassa ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa vuonna 2024. Näiden muutosten lopullinen vaikutus synnytysvahinkojen määrään nähdään vasta hieman viiveellä johtuen siitä, että potilailla on vahinkotapahtuman jälkeen kolme vuotta aikaa tehdä potilasvahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle.

Jatkossa potilasvahinkoilmoitusten määriä voidaan käyttää yhtenä laatumittarina muiden joukossa. Vahinkoilmoitusten viiveestä johtuen seurantaan on kehitettävä myös muita mittareita. Synnytyksiin liittyen mittareina seurataan mm. alatiesynnytyksiin liittyviä vaikeita repeämiä, synnytystraumoja ja vastasyntyneiden kuolemia. Nämä, ja mahdolliset muut mittarit, on otettava seurantaan, ja mahdollisiin negatiivisiin muutoksiin on reagoitava viipymättä.

Synnytyspalveluiden toteutustapoja suunniteltaessa potilasturvallisuus ei saa jäädä taloudellisten seikkojen jyräämäksi.

Morag Tolvi
Kirjoittaja on Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri.