Juurihoidossa instrumentin katkeaminen on yleisin vahinkoilmoituksen syy – johtaa harvemmin korvauksiin
4.11.2026 06:17:00 EET | Potilasvakuutuskeskus | Tiedote
Potilasvakuutuksesta korvataan vuosittain noin sata juurihoitoon liittyvää potilasvahinkoa. Yleisin ilmoituksen aihe on instrumentin katkeaminen, mutta vakavimmat vahingot liittyvät hampaan seinämän vaurioitumiseen tai huuhteluaineen pääsyyn juurikanavan ulkopuolelle. Tuore röntgenkuva ja hampaan anatomian huolellinen arviointi osana hoitosuunnitelmaa auttavat ehkäisemään vahinkoja.

Instrumentin katkeaminen hoidon aikana on yleisin juurihoitoon liittyvän vahinkoilmoituksen syy, ja se on taustalla runsaassa kolmanneksessa ilmoituksista. Instrumentin katkeamiseen liittyvät vahingot johtavat kuitenkin muita juurihoidon vahinkotyyppejä harvemmin korvaukseen, sillä katkeamisen ei useimmissa tapauksissa ole arvioitu olleen vältettävissä toisin toimimalla.
Vakavimmat juurihoitoon liittyvät potilasvahingot aiheutuvat hoidon aikana hampaan seinämän vaurioitumisesta sekä huuhteluaineen pääsystä juurikanavan ulkopuolelle. Nämä muodostavat yhteensä jopa 40 % korvattavista juurihoitovahingoista.
Vuonna 2022 päivitetty Hampaan juurihoidon Käypä hoito -suositus kokoaa keskeiset ohjeet juurihoidon laadukkaaseen ja turvalliseen toteuttamiseen. Potilasvahinkojen arvioinnissa tarkastellaan kuitenkin aina hoitokokonaisuutta ja tapauksen yksilöllisiä olosuhteita. Hoidon asianmukaisuutta arvioidaan vallitsevan hoitokäytännön perusteella, eikä yksittäisestä suosituksesta poikkeaminen sellaisenaan merkitse korvattavaa potilasvahinkoa.
- Juurihoitoa aloitettaessa tuore ja hyvälaatuinen röntgenkuva hampaasta on välttämätön. Hampaan anatomian huolellinen arviointi röntgenkuvasta sekä siihen perustuva hoidon suunnittelu ja toteutus ovat keskeisiä keinoja juurihoitovahinkojen ehkäisemisessä, Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijahammaslääkäri Jussi Furuholm toteaa.
Röntgenkuvan avulla arvioidaan hampaan anatomiaa ja hoidon vaativuutta sekä täydennetään kliinistä diagnostiikkaa. Näiden tietojen perusteella valitaan tarkoituksenmukaiset hoitomenetelmät tai arvioidaan tarvetta lähettää potilas erikoishammaslääkärille.
- Hammaslääkärin on hyvä tunnistaa oman osaamisen rajat vahinkojen välttämiseksi. Potilaalle tulee myös kertoa hoidon vaativuudesta, siihen liittyvistä riskeistä ja hoidon ennusteesta, Furuholm muistuttaa.
Hammaslääkäripäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 5.–6.11.
- Erikoishammaslääkärit Salla Salmenkivi ja Jussi Furuholm luennoivat Hammaslääkäripäivien ohjelmalavalla pe 6.11. klo 13.30 aiheena Mitä voimme oppia potilasvahingoista? Vinkkejä implanttien ylläpitohoitoon ja juurihoitoon.
- Potilasvakuutuskeskus on näyttelyssä osastolla 3b40.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Luomanpääviestinnän asiantuntija
Puh:040 922 5586riikka.luomanpaa@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat

Linkit
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Hammasimplantti vaatii elinikäistä ylläpitohoitoa – laiminlyönti voi johtaa jopa luukatoon3.11.2026 06:17:00 EET | Tiedote
Implanttihoitoihin liittyvien potilasvahinkojen taustalla on useimmiten puutteita hoidon suunnittelussa. Myös puutteellinen ylläpitohoito voi johtaa implantin ympäristön tulehdukseen ja lopulta luukatoon. Vaiva voi edetä pitkään oireettomana, ja siksi implantti vaatii tiivistä seurantaa koko elinkaarensa ajan.
Veneluun murtuma ei aina näy röntgenissä – diagnoosiviiveet korostuvat rannemurtumien potilasvahingoissa28.10.2026 06:12:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskus on korvannut kymmenen vuoden aikana yhteensä 544 ranteen alueen murtumiin liittyvää potilasvahinkoa. Veneluun murtumiin liittyi 83 vahinkoa, ja 88 prosentissa niistä oli kyse diagnoosiviiveestä. Kaikissa ranteen alueen murtumiin liittyvissä vahingoissa korostuivat myös leikkaushoidon puutteet ja murtuman virheasentoon reagoimatta jättäminen.
Lääkitsemättä jättäminen oli yleisin korvattu lääkitysvahinko14.10.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Lähes joka viides Potilasvakuutuskeskuksen tutkimusaineiston korvatuista lääkitysvahingoista liittyi siihen, että potilas jäi ilman tarpeellista lääkitystä. Näistä vahingoista yli kolmannes koski verenohennuslääkkeitä, joissa puutteet lääkityksessä voivat olla kohtalokkaita.
Tutkimus: Potilaan ääni ei aina tule kuulluksi psykiatrisessa hoidossa25.6.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskuksen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että osa potilaista kokee jäävänsä ulkopuolelle hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Diagnoosiviiveet yksi merkittävimmistä potilasvahinkojen syistä Suomessa20.5.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2000 potilasvahinkoa. Niistä noin viidesosa liittyy diagnoosin ja hoidon viiveeseen. Viiveistä aiheutuneita vahinkoja tarkasteltiin tuoreessa tutkimuksessa, joka pohjautuu Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoaineistoihin vuosilta 2007–2008, 2017–2018 ja 2021–2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme