Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.

Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.

Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.

Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.

Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.

Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.

Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.

Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.

Milloin suhdannekäänne näkyy uusina työpaikkoina? Pysyykö viennin kasvu yllä? Onko jatkuva epävarmuus talouskasvun jarru?

Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.

Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.

Työn ja talouden tutkimus LABORE hakee taloustieteen jatko-opiskelijaa neljän vuoden määräaikaiseen tutkijan työsuhteeseen. Hakuaika päättyy 13.9.2026.

Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur

Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.

Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.

Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.

Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.

Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.

Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.

Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.